Kyseessä on siis päättötyö kouluun josta olisi tarkoitus valmistua nyt toukokuun lopussa. Aiheeksi valitsin auton kiillottamisen. Miksiköhän?
Kiillottamisesta ei ole paljoakaan kokemusta, mutta tekstistä on yritetty saada pätevä omien kokemusten, tietojen ja taitojen perusteella. Risut sekä ruusut ovat tervetulleita!
Vaikka juttu on periaatteessa vanha, niin toivottavasti teksti on mielekästä luettavaa.
Suuria kuvia on paljon. Toivottavasti kellään ei ole järin antiikkista konetta ja/tai hidasta nettiä
----------------------------------------------------------------------------------
Autoalan perustutkinto
Päättötyö
Auton kiillotus
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO……………………………………………. 1
2 TYÖHÖN LIITTYVÄ TEORIA......................................
Esivalmistelu………………. 2
Maalipinnan kiillotus……………... 3
Viimeistely............................ 4
3 TYÖNSUORITUS……………………………………… 5
4 LOPPUSANAT…………………………………………….. 10
LÄHTEET
http://www.autonpesupalvelut.fi/kiillotus" onclick="window.open(this.href);return false;"
http://www.pesukinnas.com" onclick="window.open(this.href);return false;"
LIITTEET
----------------------------------------------------------------
Johdanto
Maalipinnan koneellinen kiillottaminen eli puhekielen "myllyttäminen", tarkoittaa sitä, että kiillotuskoneella karvaisten ja/tai vaahtomuovisten kiillotuslaikkojen sekä kiillotustahnalla hiotaan maali- ja lakkapinnoista pieniä virheitä, joita syntyy aina ajan- sekä kilometrien kuluessa.
Tavoitteena on saada auton maalipinta jälleen siistin näköiseksi ja kiiltäväksi ja lähes naarmuttomaksi. Näyttelyautojen tapauksessa oikeastaan naarmuttomaksi.
Seuraava teksti antaa sinulle esimerkkiä kuvien kera työmenetelmistä, välineistä, vahoista, tahnoista, miksi näin tehdään, ja kannattaako se, ja millainen on lopputulos?
-----------------------------------------------------------------
Esivalmistelut
Ennen kuin kiillotamme autoa koneellisesti, eli myllyttämään, aloitetaan pesemällä auto huolellisesti painepesurilla. Tässä tapauksessa tarkoituksena on saada kaikki lika, jopa vanha vahakin mielellään pinnasta pois. Siksi voidaan huoletta käyttää vahvempia liuotinpesuaineita.
Levitetään ensin esipesuaineet auton kuivalle pinnalle. Miksi kuivalle? Koska aineissa on tarkka sekoitussuhde. Jos levitämme aineen märälle pinnalle, seos laimenee, eikä toimi halutulla tavalla. Esipesun jälkeen auton pinnalle levitetään liuotinpesuaine, jolla saadaan pahimmatkin tahrat ja vanha vaha pois.
Autoa pestessä kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti ovien kylkilistoihin. Kohdista painepesurin suihku ylhäältäpäin niin, että sumu menee oven ja kylkilistan väliin. Huomaa, kuinka paljon soraa ym. likaa kylkilistan takaa tulee esiin. On harmillista, jos pesu kylkilistan takaa unohtuu, ja auton kuivuessa kuravesi valuu kylkeä pitkin listan takaa!
Pesun jälkeen kuivaamme autoa työn jouduttamiseksi. Kuivaamiseen soveltuvia hyviä välineitä ovat mikrokuitupyyhkeet sekä silikonilastat. Silikonilastalla voidaan vetää nopeasti ja helposti suurimmat vedet auton pinnasta pois, jolloin pyyhettä ei tarvitse tämän tästä puristaa kuivaksi. Mikrokuitupyyhe ei vaurioita auton maalipintaa, jos auto on pesty huolella. Silikonilastaa en tosin suosittelisi uudelle tai kiillotetulle maalipinnalle mahdollisten uusien naarmujen syntymisen ennaltaehkäisemiseksi.
Nyt kun auto on pesty ja kuivattu, aloitetaan mustien muoviosien, umpioiden sekä ikkunoiden reunojen suojaus teippaamalla, jottei niihin tarttuisi myllytyksessä käytettävää kiillotustahnaa. Kiillotustahna, kuten vahatkin ovat todella hankala saada pois mustista muoviosista! Teippaus suojaa osia myös kiillotuslaikalta. Pehmeinkin laikka voi tehdä ruman jäljen muoviosiin pyöriessään 1500-3000rpm. Teippisuojaukseen kannattaa käyttää vaikkapa 3M:n maskiteippiä, joka taipuu jyrkkiäkin mutkia, ja pysyy auton pinnassa kiinni.
Kuvassa kiillotuskone DeWALT DWP849X, Menzernan tahnat sekä Lake Countryn CCS kiillotuslaikat.
----------------------------------------------------------------
Maalipinnan kiillotus
Nyt kun auto on valmisteltu kiillottamista varten, voimme aloittaa. Tarvitaan kiillotuskone, laikat, kiillotustahnat, sekä muutama mikrokuituliina.
Kiinnitetään laikka koneeseen, ja laikkaan puristetaan muutama herneen kokoinen nokare kiillotustahnaa . Sitten levitetään tahna käsiteltävälle alueelle matalilla kierroksilla. Käsittele yksi alue kerrallaan, esim. konepelti.
Kun tahna on levitetty, nostetaan kierroksia ja ruvetaan työstämään. Tahnaa työstetään liikuttamalla konetta edestakaisin käsiteltävää pintaa pitkin, ja tahna kuuluisi työstää niin, että se "kuluu loppuun". Sen jälkeen tahnan olisi pitänyt tehdä tehtävänsä.
Mikäli pinta kuitenkin näyttää edelleen haalistuneelta, naarmuiselta, tai siinä on vieläkin jälki tarrasta, on syytä kokeilla karkeampaa laikkaa sekä tahnaa.
Kuinka se "oikea" laikka ja/tai tahna sitten löytyy? Vastaus on: kokeilemalla.
Laikkoja sekä tahnoja on useita erilaisia ja eri valmistajilta, ja sen lisäksi ne tehoavat erilailla eri autojen pinnoilla.
Ai miksikö? Eri autojen lakkapinta on erilainen. Toisissa autoissa on kova ja paksu lakkapinta, toisissa ohut ja pehmeä, ja niin edelleen. Kovaa lakkapintaa voi surutta työstää karkeammallakin laikalla/tahnalla, kun taas pehmeämmän kanssa kannattaa olla varovaisempi. Pehmeämpi lakkapinta antaa helpommin periksi! Nyrkkisääntönä voidaan oikeastaan pitää, että saksalaisissa autoissa (Mercedes Benz, Audi, BMW..) on kovempi lakkapinta kuin esimerkiksi japanilaisissa autoissa (Nissan, Toyota..).
Miten pinnan paksuuden saa selville? Maali/lakkapinnan paksuuden saa selville maalinpaksuusmittarilla. Paksuus ilmoitetaan mikrometreinä, joka on miljoonasosa metristä. Mikrometristä käytetään nimitystä mikroni.
Maalipinnan paksuuden ollessa 100-200 mikronia, voidaan käyttää koviakin hiomamenetelmiä. Paksuuden ollessa 80-100 mikronia, on noudatettava varovaisuutta ja välttää karkeimpien hiontamenetelmien käyttöä.
Niin helpolta kuin se kuulostaakin, niin pysähdytäänpä ensin hetkeksi. Maalipintaa koneellisesti kiillottaessa, "myllyttäessä", on noudatettava varovaisuutta. On varottava liian kuivaa laikkaa, liiallista painamista, joka aiheuttaa liiallista lämmöntuottoa käsiteltävään pintaan. Liiallisen lämmöntuoton seurauksena voi lakkapinta palaa puhki, tai maali mennä rullalle. Vahinko on ikävä, varsinkin jonkun toisen autossa!
Nyt kun auto on käsitelty kokonaan karkealla laikalla sekä tahnalla, niin mitä seuraavaksi? Karkea laikka jättää jälkiä. Mikronaarmuja, sekä mahdollisesti hologrammeja. Tietysti haluamme vielä niistä eroon.
Aloitetaan pyyhkimällä karkean tahnan ylijäämät pois mikrokuituliinalla. Sen jälkeen laitamme kiillotuskoneeseen pehmeämmän laikan, johon hienompi tahna. Käsitellään auto näillä menetelmillä uudelleen. Sitten taas pyyhitään ylijäämät mikrokuituliinalla pois. Käsittelyn jälkeen voimme huomata, kuinka paljon pinta parani edellisestäkin käsittelystä!
-----------------------------------------------------
Viimeistely
Auto on valmis viimeisteltäväksi. Seuraavaksi valitsemme, minkälaisen suojan maalipinnalle laitamme.
Tässä työssä kaikista vaikeinta on valita, että mitä sinne sitten laitetaan. Jokin vaha, sealantti vaiko kenties oikea pinnoiteaine?
Oikeaa vastausta ei tässäkään asiassa ole. Vahoja, sealantteja, eli synteettisiä vahoja, sekä pinnoitteita on niin paljon erilaisia, että "sen parhaan" löytäminenkin on jo hankalaa. Eli; Laitetaan sitä, mikä on tähän mennessä parhaaksi nähty, ellei haluta kokeilla jotakin uutta.
Kuinka vaha levitetään auton pinnalle? Levitystyynyllä, tai sitten kiillotuskoneella.
Vahaa levitetään auton pintaan ohut kerros. Paksusta kerroksesta on enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä paksu kuivuu erittäin hankalasti työstettäväksi.
Annetaan vahan kuivua auton pinnassa jonkin aikaa. Yleensä vahapurkin kyljessä lukee ohjeaika kuivumiselle. Kun vaha on kuivahtanut, kiillotetaan se pois mikrokuituliinalla laajoin, pyörivin liikkein.
Kun tämä on suoritettu, niin poistetaan teipit ikkunanpielistä ja listoista, käsitellään maalaamattomat muovit asiaan kuuluvalla muovinhoitoaineella, sekä putsataan pois mahdolliset laikka- sekä vahapölyt.
Nyt auto on komeassa kunnossa, sekä maalipinta suojattuna ilmansaasteita ja muita korroosiota aiheuttavia epäpuhtauksia vastaan!
Erilaisia viimeistelytuotteita.
------------------------------------------------------------------------
Työn suoritus
Kyseessä siis on noin 490tkm ajettu tummanvihreä VW Passat. Entinen omistaja oli käyttänyt autoa harjapesureissa, ja kyllähän kilometritkin kertoo jo, mitä maalipinnalta voi odottaa. Lähtötilanteesta ei oikein saanut kuvia, kun oli jo niin pimeää pesuvaiheessa.
Auto pestiin liotinpesuaineella ja painepesurilla, jonka jälkeen uudestaan liotinpesuaineella pesukintaalla tehostaen, jonka jälkeen huuhdeltiin painepesurilla.
Tässä kuitenkin nyt vähän esimerkkiä auton pinnan kunnosta. Kyseessä auton takakansi. Koko auto oli samanlaisen naarmun peitossa, tai no.. konepelti nyt oli astetta kamalampi kiveniskuineen kaikkineen.
Naarmut olivat silmin nähtävissä!
Kokeilin ensin keskikarkeaa laikkaa ja Menzernan keskikarkeaa Power Finish -tahnaa. Ei toiminut.
Tämän jälkeen karkein laikka ja toisiksi karkein tahna. Tämä alkoi jo hiukan toimia, mutta ei riittävästi syvimpien naarmujen takia.
Ei muuta kuin karkeinta laikkaa ja karkeinta tahnaa. Nyt alkoi tapahtua. Koneessa oli kierroksia 1000rpm ja aine ajettiin aina loppuun.
Kuva samasta takakannesta karkealla laikalla ja tahnalla 50/50 tehtynä. Työstetty puoli (vas.) on selvästi naarmuttomampi kuin työstämätön puoli.
Kyljen tarkastelua karkean kiillotuksen jälkeen. Naarmut näkyvät lisävalolla selvästi. Kellertävä halogeenivalaisin sekä loisteputkivalo paljastavat naarmut todella näkyviksi.
Kun koko auto oli työstetty edellisellä yhdistelmällä, vaihdoin koneeseen hienon viimeistelylaikan ja hienosti hiovan tahnan ja ryhdyin työstämään karkean laikan jälkiä pois ja yrittämään tuoda enemmän kiiltoa esille
Ovien alareunat ovat todella matalalla ja näin ollen epämukavia työstää. Työergonomian kohottamiseksi kannattaa nostaa autoa tunkilla korkeammalle ja asettaa kaksi autopukkia auton alle putoamisen estämiseksi. Kun auto on hieman kallellaan, osuu katossa olevien loisteputkien valokin paremmin auton kylkeen.
[]bKoko auto käsiteltynä hienolla laikalla ja tahnalla.[/b] Pinta parani silminnähden, kiilto parani sekä alkuperäinen väri tuli paremmin esille.
Huomatkaa kuvan oikeassa alakulmassa: Mikäli joudutte työskentelemään polvillanne, kannattaa työmukavuuden sekä työturvallisuuden vuoksi pitää lämpöä eristävää pehmustetta polvien alla!
Erilaisia mikrokuitutuotteita auton pesemiseen, kuivaamiseen, sekä kiillottamiseen. Mustassa purkissa mikrokuiduille sovipa pesuaine.
Seuraavaksi auto vahattiin kiinteällä vahalla, joka levitettiin vahanlevityssienellä.
Vaha levitettynä auton pintaan.
Auton pintaan laitettiin AutoGlymin High Definition Wax, jonka annettiin olla pinnassa muutaman tunnin ja sitten pyyhittiin pois paketin mukana tulleella mikrokuituliinalla.
Auto viety vahauksen jälkeen pihalle ihmeteltäväksi. Valitettavasti työn aikana ei ollut varastossa muovinhoitoainetta mustille osille:
Huomaamme, että vanhasta, paljonkin ajetusta rujopintaisesta autosta saa vielä ihan siistin kulkupelin, jota kelpaa pitää esilläkin!
-------------------------------------------------------------------
Loppusanat
Lopputuloksena todettakoon, että kulahtaneesta ja naarmuisesta autostakin voi vielä saada näyttävän ajoneuvon kiillottamalla maalipinta.
Maalipinnan kiillottaminen ei ole tosin mikään pikahomma, vaan kannattaa varata aikaa ainakin päivä, mikäli työn haluaa saattaa kunnialla päätökseen. Onneksi tämä on sellainen työ, jossa näkee kokoajan työnsä tuloksen. Vaikka aikaa kuluukin ja työ voi tuntua melko puuduttavalta, niin lopputulos kyllä kertoo puolestaan, että miksi näin tehtiin.
Maalipinnan kiillottaminen on myös uudelleenmaalaukseen verrattuna erittäin edullinen vaihtoehto auton yleisilmeen kohottamiseksi.
Oikeanlaisella auton ylläpidolla työn tulos on myös hyvin pitkäikäinen, ja onhan auto aina pesun jälkeen siistikin, ja vahauksien jälkeen kiilto on edelleen erinomaista.
On sinänsä harmillista, ettei alalle ole minkäänlaista koulutusta lähes missään tarjolla, joten homma on opeteltava itse, ja vaikka mielenkiintoa olisikin, on kynnys kalliiden välineiden hankkiminen kokeilemista varten melko korkea.
Muistakaa, että auton fiksaus on myös kaikkea muuta kuin kiillottamista!
Zenith-metodista olisi vvoinut ehkä mainita 
)