Auto oli tullut omistajalleen viime syksynä perhepiiristään ollen vain yhdellä omistajalla uudesta asti.
Auto oli palvellut ensimmäisellä omistajalla jokapäiväisenä käyttöautona, eikä sitä oltu säälitty mitenkään.
Pesutavat ei olleet helllävaraisia ja konepesua auto oli saanut elämänsä varrella riittävästi.
Auton nykyinen omistaja oli keväällä yrittänyt parantaa auton ulkonäköä värivahalla mutta todennut sen turhaksi.
10 metrin päästä auto oli näyttänyt siedettävältä mutta sen lähempää ei.
Otin auton työn alle ja järkytyin nähdessäni pinnan. En ollut nähnyt aiemmin vastaavaa ja tiesin et nyt tuli haukattua liian iso pala kakkua
Ei voinut muuta kuin aloittaa siistimään autoa siihen kuntoon, minkä nyt pystyi.
Kuvat aloituksesta ei paljoa ilostuttaneet



-Esipesu Motox liuotinpesu
-Sienipesu Wurth tehopesu
-raudanpoisto Koch-chemie vannepesu
-Savestus BH- soft +dodojuice slippery
-Sienipesu lopuksi tehopesulla
Sitten tutustuminen työkohteeseen




Tietäen pinnan kovuuden aloitin suoraan karvalaikalla ja Schollin S3 XXL tahnalla ja olipas kovaa hommaa. Naarmut oli tiukassa ja syviä ja hitaasti työ eteni. Rauli vielä lauantaina katkaisi sähköt, joten jouduin pakkolomallekin vielä.
Sunnuntaina tehtiinkin pitkä päivä, kun sähköt saatiin takaisin ja loput naarmutkin alkoi kadota.
Pinta oli kovin mihin olen aiemmin törmännyt ja yllättävän paksu 160-200 mikronia ja alkuperäinen väri kyseessä




Kokeilin takakontin kanteen vesihiontaa ja et miten paljon pinta ohennee








Karvakieroksen jälkeen oli vuorossa viimeistely Scholl S30+ ja CG musta hex
Tahnojen pesu Tehopesulla ja Pintaan FK 1000P, sekä loppukuvat.










Tuli tehtyä ennätys tämän auton kanssa. Onhan tuo isokin joten 30 tuntia meni rikki ja vielä 1.5 siihen päälle.
Naarmuja jäi vielä mut ois vaatinut Avengerin ja vielä leikkaavamman tahna. Nyt oli jopa Schollin orangekin kokeilussa muttei sekään ollut tarpeeks kovaa kaikkien naarmujen poistamiseksi. Tosin käytöauto, niin eipä lie tarpeenkaan