Suolan irroitus

[Tonis]

Dodo Juice Red Mist irrotti kivasti keltaista pinnasta kun pitkästä aikaa sitä käytti. Ja se tuoksu & beading <3

[Hynde]

Jatketaan siitä ymmärtämisestä tai ymmärtämättömyydestä vaikka täällä:

viewtopic.php?f=62&t=247&start=25

[hpl]

Täälläpäin taas ei oo rakeita näkyny, pelkästään vaan jotain nestemäistä suolaliuosta. Tekee hetkessä paskasohjon.

Tuossa Kalevan jutussa oli hyvin tarkennusta siitä miten ja milloin käyttävät nestemäistä ja rakeista suolaa. Tuolla nestemäisellä saadaan sidottua rakeinen suola tiepintaan ettei kulkeudu heti pois liikennevirran mukana. Myöskin nestemäistä käytetään mustajään estoon.

[SLA]

Dodo Juice Red Mist irrotti kivasti keltaista pinnasta kun pitkästä aikaa sitä käytti. Ja se tuoksu & beading <3

Olen huomannut tuon saman, että irroittaa hyvin karheutta. Juuri mietinkin, että kun RMT on päässyt loppumaan, niin pitäisi laittaa sitä lisää tilaukseen. Sillä lähtee yllättävän hyvin sellainen pieni karheus, joka jää pintaan kinnastelun jälkeen. Varmaan ne öljyt (tjms ) mitä Red Mistissä on niin auttavat. Jokin Tar Remover olisi ehkä "se oikea" täsmätuote karheuteen, mutta Red Mist on siitä näppärä, että silläkin lähtee, ja sitten voi perään toisella puhtaalla liinalla vähän buffata, ja pinnassa on samalla taas suojaakin. Toimii esim. TI-hallissa, kun ei ole aikaa pitkän kaavan mukaan putsata karheutta pois.

[Offtopic: toimii myös talossa. Kylpyhuoneen kaakelilattiaan seinän viereen pinttynyt musta mähnäkin lähti RMT+mikrokuituliina -hankauksella .]

[JUMA]

RMT:stä ei itsellä kokemusta. Mutta AG:n kultainen ja AutoFinessen Tough coat ovat liuotin pohjaisia jotka vievät pikipallerot mennessään.
Ainakin hajun ja koostumuksen perusteella.


Appiukon alfaan tein pikapuunausta. ValetPron citrus tar&glue removerilla kävin auton läpi. Lopussa kun vedin tough coatin pintaan, niin lähti lisää karheutta pois ja keltainen liina tummui melkoisesti...

[TKe_]

Eilen pesin ensimmäisen kerran Victoria Concours + Bilt Hamber Finis-wax kombon. Viikonhan tuo ehti olla pinnassa (ajettu 500km) ennen ensimmäistä pesua, joten liian aikaista sanoa vielä syvempää analyysia, mutta ainakin nyt pinnat puhdistui kohtalaisen hyvin pelkän BH foamin avulla. Bilt Hamber Finis-wax puoli oli kädellä testaten ihan aavistuksen karhea. Victoria concours puolella ei tuota karheutta ollut. Karheus oli oikeasti niin minimalistista, että se voi selittyä esim. huonommalla huuhtelulla/lyhyemmällä foamin vaíkutusajalla versus victoria concours puoli.

1000P:hen tarttui alusta asti lika sitkeästi kiinni, joten ainakin tämä kombo aloitti testinsä paremmin. Seurataan miten jatkossa tilanne elää.

Eilen oli vuorossa kunnon suolap*skojen pesu tästä kombosta ja nyt esipesun (bh autofoam) jälkeen ei juurikaan eroja ollut. Kumpaankaan puoleen ei jäänyt karheutta ja pinnat olivat esipesun jälkeen jo melkoisen puhtaat. Positiivisesti yllättänyt.

Päivitetäänpä jälleen. Noin 1.5kk sitten pesin parin viikon suolakurat pois. Tällöin molemmat puolet autosta olivat karheat bh autofoamin jälkeen. Vaati pari kinnastelua, että pinnoista sai karheuden pois. Tämän jälkeen mentiin tahdilla kerran viikkoon pesu ja silloin ei ollut mitään ongelmaa suolan jämähtämisen suhteen. Nyt pesin sunnuntaina auton ja edellisestä pesusta oli kulunut n. 2vk. Molemmat pinnat jäi karheaksi. Esipesuaine oli autofinessen foam kuten edellisellä kerralla jolloin karheutta ei ollut. Nyt viimeisen pesun ja kinnastelujen jälkeen tilanne on se, että BH Finis-wax puoli ei ole karhea, mutta Victorian puolelle jäi jonkin verran karheutta. Tästä nyt jotain voi päätellä ainakin sen, että parempi pestä riittävän usein, jottei suola jämähdä.

[Basbarduu]

Ja tuosta lian pois lähtemisestä, en tiedä miten tai millä ne lähtee muka paremmin ku itsellä auton puhdistaa nytkin suolapaskoista jo oikeastaan kokonaan ihan pelkkä foami.

Jos tarkkoja ollaan niin suola ei irtoa muulla kuin vedellä huuhtelemalla. Muu paska tarvii sit niitä muita aineita kuten tota foamia. Foami itsessään ei siis irrota sitä suolaa mut sen mukana tuleva vesi yhdessä huuhteluveden kanssa kylläkin.

[Peke]

No ei kyllä mustasta autosta ne valkoiset viivat(suolaa) lähde mihinkään painepesurillakaan! Saati sitten vesiletkulla. Tarttee foamit tai kuten monilla ei pinnoitetuilla autoilla liuotinta.

[Basbarduu]

Peke voit testailla vaikka johonkin metallin palaan miten suola käyttäytyy.

Toki suoloja on erilaisia mutta pääsääntöisesti ne liukenevat veteen eikä se foami itsessään poista niitä. Suola voi olla jonkin muun lian päällä, jonka se foami irrottaa ja poistaa samalla suolan.

Enkä missään nimessä väitä että ei pitäisi käyttää foamia tai muuta esipesuainetta. Koitan vaan sanoa, että jos haluat poistaa suolat pinnasta käytä runsaasti vettä. Sama kuin pien poistoon pienpoisto ainetta.

[Peke]

En kyl ikinä usko, et KIINNIJÄMÄHTÄNEESEEN SUOLAAN riittää pelkkä vesi. Kyllä noita kippoja on sen verran monta vuotta tullu pestyä, kesäisin ja talvisin et kyllä se suola aiheuttaa talvipesuissa sen ongelman.

[JUMA]

Nyt menee jo ne kuuluisat rautalangat sekaisin...



Jos suolaa laittaa kattilaan ja kattilaan vettä, niin liukenee. Kyllä. Jos katolla kaataa kilon suolaa, niin lähtenee oikein nätisti ihan hanavedellä. Kyllä.

Tiesuola tuon kuran kanssa mitä tuolta tieltä tuleekaan, ei pelkällä vedellä lähde. Jos näin olisi, niin halpaa olisi tää harrastus.

[Peke]

Tiesuola tuon kuran kanssa mitä tuolta tieltä tuleekaan, ei pelkällä vedellä lähde. Jos näin olisi, niin halpaa olisi tää harrastus.

Juurikin näin, tätä mäkin ajoin takaa.

[harrik]

Nyt veljien täytyy muistaa, notta ei suola itsessään ole ongelma, vaan siihen lisätyt kemikaalit joiden tarkoitus on pitää se suola tiukasti tien pinnassa.
Ja niin kuin hyvin tiedämme auton säilytys paikalla on suuri merkitys, elikäs sisätiloissa kuivassa ja lämpimässä se suola/kemikaaliseos jämähtää tiukkaan kiinni versus ulkona kosteassa/kylmässä säilyttäessä.
Ja tietysti merkitystä on pinnan kunnossa ja pesukertojen tiheydessä.

[Peke]

Nyt veljien täytyy muistaa, notta ei suola itsessään ole ongelma, vaan siihen lisätyt kemikaalit joiden tarkoitus on pitää se suola tiukasti tien pinnassa.

Eli ns. tiesuola.
Tuolla säilytyksellä on tosiaan iso merkitys, itsehän säilytän autoani kylmässä katoksessa, mihin vielä tuulikin pääsee täysin.

[Basbarduu]

Edelleenkin puhuin VAIN suolasta en siitä muusta paskasta jota tarttuu samalla. Mitenkä tämä on niin hankala ymmärtää? En jaksa vääntää enempää, kun tähän ei näytä tulevan mitään sisältöä enää, vaan vaivutaan offtopikin pimeälle puolelle. Toivon että joku (puisto)kemisti osaisi perustella asiat paremmin. En tiedä tiesuolan koostumusta mutta yleensä suola liukenee veteen.

[Wolfie]

Ei sitä ole lainkaan vaikea ymmärtää. Mutta pointtihan onkin justiinsa siinä että monenko meidän tarttee puhdasta suolaa saada pois auton pinnalta

Kyllä jokainen meistä tietää miten menetellä jos auton päälle kaadetaan säkillinen raakaa suolaa. Mutta keskustelu olikin aiheesta tiesuola joka taas on aivan muuta kuin raakaa suolaa.

[Urran]

Hmm. Talven liassa tosiaan on paljon muuta, kuin pelkkää suolaa. Itse väitän että suurin osa siitä kurasta ja paskasta mikä maalipintaan palaa kiinni on aivan muuta kuin suolaa. Ja henkilöhohtaisesti syytän aika vahvasti nastoja tuosta mustasta "mujusta" mitä alkaa ihmeellisesti viimeistään joulukuussa lentää.

Mutta jo ihan ammattipuolen alustan suojaus koulutuksessa ohjeistetaan suola poistamaan reilulla kuumalla vedellä paineen kera. Minkä jälkeen vasta itse pesu aloitetaan.

[harrik]

Ei sitä ole lainkaan vaikea ymmärtää. Mutta pointtihan onkin justiinsa siinä että monenko meidän tarttee puhdasta suolaa saada pois auton pinnalta

Kyllä jokainen meistä tietää miten menetellä jos auton päälle kaadetaan säkillinen raakaa suolaa. Mutta keskustelu olikin aiheesta tiesuola joka taas on aivan muuta kuin raakaa suolaa.

Siis juuri näin
Ei nykyään puhdasta suolaa tielle viskata vaan siinä on joukossa kemikaaleja jotka tekevät liuoksesta vaikean poistaa pinnoilta.
Ei se autoilioita paljoa "lämmitä" miten PUHDAS suola kattilasta lähtee
Enempää en "jankuta"!

[Modifier]

Tuntuu, että se nestemäinen versio tuosta tiesuolasta on vielä veemäisempää myrkkyä jämähtämään.

[steyr]

(OT) Nyt alkaa kyllä kiinnostaa mistä olette keksineet/saaneet tietoa, että tiesuolassa on muitakin aineita jonka takia se on vaikea irroittaa? Se on kyllä ihan kalsiumkloridia tai natriumkloridia, voi olla myös kaliumforminaattia, mutta hinnan takia kait aika vähän käytössä. Jos tietenkin joku sen tietää paremmin, niin ihan mielenkiinnosta haluaisin kuulla, kuitenkin teen työtä kunnossapidon parissa. Espoossa suola on siiloissa ja siitä en pysty varmistamaan mitä on, mutta on myös näitä suursäkkejä pino odottamassa. (OT)

[Modifier]

Siitähän on ollut lehdessä artikkeleita jossa mainittiin esim. urean ja joidenkin muiden aineiden lisäämisestä joukkoon.
Olikohan joku Oulun alueen kunnossapito päällikkö jota ainakin siinä jutussa haastateltiin.

[Wolfie]

(OT) Nyt alkaa kyllä kiinnostaa mistä olette keksineet/saaneet tietoa, että tiesuolassa on muitakin aineita jonka takia se on vaikea irroittaa? Se on kyllä ihan kalsiumkloridia tai natriumkloridia, voi olla myös kaliumforminaattia, mutta hinnan takia kait aika vähän käytössä. Jos tietenkin joku sen tietää paremmin, niin ihan mielenkiinnosta haluaisin kuulla, kuitenkin teen työtä kunnossapidon parissa. Espoossa suola on siiloissa ja siitä en pysty varmistamaan mitä on, mutta on myös näitä suursäkkejä pino odottamassa. (OT)

Tietoahan ei ole saatu mistään. Ainoastaan havaintoja ja päätelmiä. Omakohtaisia, toveri foorumilaisten havaintoja, ammattilaisten havaintoja jne.

Esimerkiksi tuosta eteenpäin on keskustelua viime talven ajalta. Tuon sivun viimeinen postaus ja siitä etiäppäin. Toki siitä taaksepäin on keskustelua miten aikaisempina talvina on lähtenyt kivasti ja helposti
http://pesukinnas.com/viewtopic.php?f=4 ... &start=175

Jokseenkin päädyttiin niin foorumilla kuin kahvipöytäkeskusteluissa kuin ihan ammattilaisfiksaamoiden ja ammattidetailereiden kanssa yhteisymmärrykseen että jotain siinä tiesuolan koostumuksessa muuttui 2013-2014 väliselle talvikaudelle edellisiin verrattuna.
Sitä nimittäin hämmästeli työkseenkin autoa pesevät ja puunaavat että mikä ihme on kun suolat ei irtoa sillä millä on irronnut viimeiset viisi vuotta
Mitään lopullista tulostahan ei voi tietää näkemättä lopullisen liuoksen koostumusta jota tielle ajetaan. Siihen kuitenkin vaikuttaa aika moni muukin asia kuin ihan se raaka kalsiumklordijauhe. Kuten mm se liuos johon kyseistä jauhetta lisätään sekä tietysti itse tien pinta.

Esimerkkinä semmoinenkin mielenkiintoinen havainto viime talvelta monienkin havainnoimana että viime talvena autojen alareunoihin kerääntyi pikeä ja asvalttia melkein enemmän kuin kesällä. Ja se miten piki ja asvaltti irtoaa tien pinnasta ja siirtyy pehmeänä maalipinnalle ei voi johtua pelkästään auraamisesta, kyllä sillä suolaliuoksen muuttumisella on ainakin jonkinlainen vaikutus asiaan koska edellisinä talvina tämmöistä ei ole tapahtunut. Vastaavia kokemuksia on tullut vastaan jo tältäkin kaudelta. Ei irtoa suolaliuoksen aiheuttamat likatahrat ihan niin helposti taaskaan.

EDIT: Muutenkin vois olla aika jees siirtää tämä suolakeskustelu tuonne topikkiin. Ihan vaan senkin takia että kaikki tämä keskustelussa tullut tieto löytyisi helpommin kun etsii suolan irroittamisesta asiaa. Eikä myöskään sotketa toisen testitopikkia tällä aiheella tän enempää

[Peke]

Wolfie puhuu vähän...öö..ei ku paljon mutta asiaa.

[Modifier]

Jatketaas täällä oikeassa topicissa, eikä tuolla pinnoite puolella. Tähän tulee nyt vähän copy&pastea, mutta niistä käy ilmi nuo eri aineet mitä käytetään ja vähän sitä mistä ne koostuu ja kuinka ne muuttaa muotoaan eri lämpötiloissa. Mitään en tuosta ymmärrä, mutta pirustako sitä tietää kuinka hanakasti juuri joku tietyn koostumuksen omaava aine tarttuu pintaan kiinni. Varsinkin jos muut olosuhteet on otollisia. Monen sortin myrkkyjä nyt jokatapauksessa.

"Kalsiumkloridia käytetään pääasiassa sorateiden pölynsidontaan ja niiden pinnan kestävyyden parantamiseen. Kalsiumkloridin käyttö talvisuolaukses- sa on Suomessa kuitenkin lisääntynyt ja on tällä hetkellä noin 13 % liukkau- dentorjunta-aineiden kokonaiskäytöstä. Joillakin alueilla käyttö on jopa 40 %, joten sen merkitys saattaa olla alueellisesti suuri (Tiehallinto 2006a). Erityi- sen tehokkaaksi kalsiumkloridi on osoittautunut mustan jään torjunnassa. Kalsiumkloridia saa käyttää Suomessa ainoastaan liuosmuodossa pienellä annostuksella ja sitä voidaan käyttää myös rakeisen vuorisuolan eli natrium- kloridin kostuttamiseen. Tällöin natriumkloridi kostutetaan kalsiumkloridiliu- oksella ennen tielle sirottelua (Tiehallinto 2001)."

"Kalsiumkloridi on hygroskooppinen aine eli se imee itseensä vettä ja muut- tuu kiinteästä olomuodosta hyvin nopeasti liuosmuotoon. Myös kalsiumklori- diliuos on tietyissä väkevyyksissä hygroskooppinen. Hygroskooppisen omi- naisuutensa vuoksi kalsiumkloridi pystyy sulattamaan jäätä nopeammin kuin natriumkloridi. Kalsiumkloridi myös sitoo sulamisessa vapautunutta vettä al- haisemmassa lämpötilassa ja ilmankosteudessa kuin natriumkloridi. Kal- siumkloridilla kostutettua natriumkloridia käytettäessä, suola pysyy parem- min tien pinnassa eikä kulkeudu tuulen ja liikenteen vaikutuksesta tien pin- nalta pois. Suomessa kalsiumkloridia käytetään liukkaudentorjunnassa aina noin 32-prosenttisena liuoksena (Tiehallinto 2001). Sen käyttölämpötila-alue on laaja, sillä se säilyttää tehonsa jopa -15 ja -20 asteen välillä"

"Kloridi-ioneja sisältävät liukkaudentorjunta-aineet, natriumkloridi, kalsiumkloridi ja magnesiumkloridi kuormittavat ympäristöä ja erityisesti pohjavettä, joten niille on pyritty etsimään vaihtoehtoja (Hellstén & Nystén 2001). Näitä ovat mm. kalsiummagnesiumasetaatti (CMA) sekä kali- um-, natrium- ja kalsiumformiaatti."

"Vuorisuola eli tiesuola eli natriumkloridi on maailmanlaajuisesti yleisesti käy- tössä oleva edullinen ja tehokas liukkaudentorjunta-aine (Hellstén & Nystén 2001). Natriumkloridi on vesiliukoinen kemikaali, joka alentaa veden jääty- mispistettä. Sen eutektinen piste eli alin jäätymislämpötila, joka voidaan saavuttaa tietyn suolan vesiliuokselle, on -21,2 °C liuosväkevyydessä 23,3 % (Raukola 1994). Tähän samaan liuosväkevyyteen pyritään myös liukkau- dentorjunnassa, jotta natriumkloridin sulatustehokkuus olisi mahdollisimman hyvä. Kuivana levitettäessä natriumkloridi on tehokkaimmillaan lämpötilan -4 °C yläpuolella. Lämpötilojen -4 ja -7 °C välillä se tehoaa vasta 30–45 minuu- tin jälkeen. Tämä johtuu siitä, että natriumkloridi vaatii tietyn ajan muodos- taakseen tarpeeksi suolavettä, jotta jään ja lumen sulamisprosessi pääsee alkuun. Sulatustehokkuutensa natriumkloridi menettää lämpötilassa -9,4 °C (Moran et al. 1991).
Natriumkloridia käytetään Suomessa liukkaudentorjuntaan suolaliuoksella kasteltuna, rakeisena tai pelkkänä liuoksena. Käytettävän natriumkloridin suolapitoisuus on oltava vähintään 97 paino- % analysoituna kuivasta suo- lasta. Paakkuuntumisen estoainetta (kalium- tai natriumferrosyanidia) saa olla enintään 150 ppm (0,015 %) (Tiehallinto 2001)."

"Magnesiumkloridi koostuu magnesiumionista ja kahdesta kloridi-ionista. Magnesiumkloridia voidaan erottaa merivedestä tai valmistaa nk. Dow:n pro- sessilla, jossa magnesiumhydroksidia (Mg(OH)2) käsitellään suolahapolla (HCl). Magnesiumkloridia käytetään liukkaudentorjunnassa runsaasti erityi- sesti Yhdysvalloissa ja sen käyttö on lisääntynyt viime vuosina (Wikipedia 2006a). Vaikka magnesiumkloridia on saatavilla kiinteinä hiutaleina, liukkau- dentorjunnassa sitä käytetään tyypillisesti liuosmuodossa. Sen eutektinen lämpötila on noin -33 °C liuosväkevyydessä 21,6 % ja sulatustehonsa se säi- lyttää -15 asteeseen saakka. Magnesiumkloridi on kalsiumkloridin tapaan hygroskooppinen yhdiste eli se sitoo ilmasta kosteutta. Lisäksi se luovuttaa veteen liuetessaan lämpöä (eksoterminen). Sulatusteholtaan se on noin 40 % kalsiumkloridia parempi (FHWA 1996)."

Sitten tuolta löytyi vielä nippu muita yhdisteitä joita käytetään suppeammilla koealueilla.
Lähde:
http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf ... vuvaik.pdf

[steyr]

Wolfie kirjoitti tuosta viime talvesta, jonka aikana asia olisi muuttunut. Luulen, että se viime talvi aiheutti muutoksia, koska oli lämmin ja lähes lumeton. Tottakai piki ja muut aineet irtoaa asfaltista helpommin lämpimällä ja jos pinnassa ei ole mitään suojaavaa kerrosta(lunta/jäätä). Sitten se miksi kesällä ei irtoa pikeä niin paljon, nastarenkaat ja se normaali suola talvella vaikuttaa varmasti pahemmin.

Kuten edellisessä viestissä lukee, voihan se olla, että yhdistelevät noita suoloja entistä enemmän ja se vaikuttaisi. Mutta en usko/tiedä niihin kyllä sekoitettavan mitään erikoisia tarttumisaineita, tuo natriumkloridin paakkuuntumisenestoaineen määräkin on säädeltyä.