www.pesukinnas.com

Noniin. Eli niinkuin jotkut jo huomasikin, Dietrich siirtyi uudelle omistajalle ja tilalle tuli jotain muuta. Sunnuntaina saatiin otettua muutama kuvatus uudesta tulokkaasta ja tässähän se on

Eli kyseessä on vuoden -93 Vulva ysikantti, 2.3 litraisella 8-venttiilisellä bensamosalla, tutummin B230FD välimalli. Siinämielessä harvinaisempi motti ettei näitä vissiin tehty kovin montaa. Tähän käkättimeen on saatu ängettyä katalysaattoria, hiilipussia, Volvon joku PulsAir järjestelmä ja muuta mukavaa. Harvinaista sinänsä, kaikki tuntuisi toimivan. Ainut vika kyseisessä vehkeessä on että leima on kylmä. Leima jäi kiinni päästöistä jotka johtuvat tyyppiviasta eli entisestä lambda-anturista.
Teknisesti vekotin ei kaipaa muuta kuin perusteellisen huollon, uuden lambdan ja 31.8.2012 saa näköjään hakea jo ensi vuoden leiman. Tarkoitus olisikin nyt saattaa vehje siihen kuntoon että parin viikon päästä voidaan hakea 16kk leimaa.

Ulkonäkö onkin sitten asia erikseen Sisusta on muuten suht perusnormaali, mutta kuskinpenkissä on perus repeämä selkänojan kyljessä. Mutta sisustassa onkin puolinahkapenkit Ja ovat ainakin mukavat istua, se tuli todettua viikonlopun ajojen aikana. Sisusta on -90luvun alkupuolen tuttua sinistä muovia, sinistä nahkaa, sinistä plyysiä, beige, nykyisin mustaantunut kattoverhoilu jne Tekemistä siis riittää siellä. Konehuone on yllättävän siisti ikäisekseen, lienekkö joskus pestykin.
Maalipinta on suht normaali. Ruostetta näkyy pientä orastavaa joka kaaressa, mutta muuten ei mitään. Läpireikiä ei löytynyt.
Auto on ollut jossainvälissä muistaakseni Järvenpäässä autoliikkeessä myynnissä ja sieltä todisteena heidän myyntilappunen joka on killunut taustapeilissä Myöskin todisteena myyntifiksistä on mojovat hologrammit joka suunnassa mutta naarmuja ei ole poistunut. Eli ilmeisesti tämä on fiksattu karvalaikalla ja Glymin SRP:llä autoliikkeessä

Noh, varastosta löytyy korjausta tähänkin vaivaan. Ja Laitilan Paronilta tilattiin eilen illalla jotain uutta ja ihmeellistä testiin, mikäs sen parempi testialusta kuin tämmöinen

Tässäpä jotain kuvasaastetta. Kuvat ei ole mitään mahdottoman hienoja, sunnuntaina oli pikkusen kostea keli. Yritetään saada parempia kuvia joskus kun tallille osutaan jos vaikka isä aurinkoinen sattuisi mollottamaan taivaalla.



































Sisustalle tuskin tehdään mitään ihmeitä. Tämä auto ei välttämättä kauaa tule viihtymään meidän pihassa. Kuskinpenkki on melkolailla menetetty tapaus, pitäis verhoilla uusiks. Takapenkki menee ihan vaan putsauksella ja suojauksella. Repsikan etupenkkiä vois ehkä vähän nahkakorjata maalausta, mutta en taida viitsiä.
Maalipinta on normaali, aivan täynnä pesunaarmua ja varmasti jokunen RDS joukossa. Sen näkee sitten kun alkaa jotain tekemään. Enste ruosteet pois, paikkamaalaus ja sitten kiiltäväksi.

Eiköhän tuosta ihan myyntikuntoinen tekele saada vielä

Tälläseen saa kyllä työn jäljen näkymään! Imurointi, penkkien märkäpesu, ovivälit, myllytys... Varmasti muuttuu huimasti

Wolfie kirjoitti: Sisustalle tuskin tehdään mitään ihmeitä. Tämä auto ei välttämättä kauaa tule viihtymään meidän pihassa.

Kieltämättä tuossa on työmaata jos laittaa vimpanpäälle Sait huokeasti ja ostit ihan myyntimielessä kun tiedät jo ettei ole tarkoitus itse pitää?

Vaihtui päikseen kallisvikaiseen 124 300D mersuun.
Tätä tuskin tullaan pitämään itellä kun talveksi on tuo Nismo bensakoneella ja kesäksi tekis mieli diiseliä. Tosin mistäs sitä tietää miten innostuu jahka tämän kuntoon saa.

Nyt aluksi ainakin sisustalle saa riittää perusteellinen putsaus. Painehuuhtelijaa tullaan käyttämään ahkerasti kunnes on puhdas ja nahat saa jonkinmoisen hoitoaineen niskaansa. Repeämiä ja halkeamia tuskin lähdetään korjaamaan. Verhoilua tuo kuskinpenkki vaatis niin siitä tulee turhan kallis operaatio myyntiä ajatellen.

Pinta joko meikataan tai hierotaan oikeasti nätiksi, kattoo nyt. Paikkamaalauksia suoritetaan sinne minne tarvitsee.

Tarkoitus on kuitenkin tällähetkellä saada autosta halvimmalla sijoituksella mahdollisimman hyvä hinta

Itse fiksaisin vähän noita penkkejä, jos myyntiin olet tuota laittamassa. Siihen laitetut muutamat eurot tulevat kyllä takaisin myyntivaiheessa... Dodoshopin Simoon yhteyttä ja homma alulle.

Se kävi kyllä mielessä mutta valitettavasti edes simo ja furniture clinicin tuotteet ei auta tuohon kuskinpenkin repeämään

Ja jos nuo muut penkit fiksaisi uuden veroisiksi niin tuo kuskinpenkki häiritsis silmää kahta kauheammin... Pienellä vaivalla nuo muut kyllä sais kondikseen, ei edes paljoa tarviis maalailla uusiks. Takapenkkiä tuskin lainkaan. Mutta katotaan nyt mitä tässä vielä keksii. Verhoilemaan en kuitenkaan ala, siitä tulee sen verti kallista lystiä ettei se nosta auton myyntihintaa niin paljoa että olis kannattavaa...

No nythän oot kunnon käyttöpelin hankkinut. En yhtään ihmettele, että penkillä viihdyt, koska niin viihdyin itsekkin silloin, kun mulla 94:s kantti oli. Ei ihme, että reikiä ei ole, koska täys sinkitty kori on näissä. Jos auto on tekniikaltaan kunnossa ja huolletaan oikein niin tää on yks varmimpia autoja mitä on 90 luvulla tehty. Näitä on ollut ja on vieläkin tuttava piirissä useita. Talvella todella lämmin ja lämpiää nopeasti. Tosin kyllähän sillä Bensan kulutuksella pitääkin. Mielenkiinnolla seuraan tätä topiccia ja Volvon vaiheita.

Jotain pientä pintaruostetta noissa kaarissa on niin edessä kuin takanakin. Mutta puhutaan siis abaut pokkaus vaakatasossa plus puoli senttiä ylös kylkilinjaa. Eli ei lainkaan paha ja todella helppo korjata. Maalin ja lakan rajat pitäis olla helppo häivyttää.

Tekniikan puolelta tuohon vaihdetaan se rikkinäinen lambda, mottiöljyt ja suodatin, jakoremmi hiluineen, vesipumppu, glykolit, ilmanputsari, tulpat ja ehkä voimansiirron öljyt jos jaksaa. Ei pitäis tulla tekniikkaongelmia

Doddii. Vulva vihdoin leimattu. Tai siis perjantaina oli jo leimattu, mutta nyt vasta jaksaa naputella tänne jotain
Ensimmäinen leima pomppas päästöistä. Ei jaksettu vaihtaa lambdaa kun pelkästään jakopää oli jo yhden hampaan ketuillaan, noin 11astetta ennakolla kampiakselista katottuna kun nokka oli kohdillaan Jakopään vaihdolla sammui moottorin merkkivalo. Mutta oli sitten lambda niin tukossa ettei mennyt päästöistä lävitte konttorilla. Parin viikon motivaation keräämisen jälkeen lambdakin saatiin vaihdettua ja kirkkaasti läpi päästöistä, näinollen pitkä ja täysin virheetön leima.

Oli muuten hauska reissu leimata tuo ensimmäisen kerran. Insinööri katteli jo pihalla ja kehui miten on siistin näköinen vankkuri. Pohjan alla sama homma, ei ruostetta missään mainittavissa, paitsi pakoputkessa justiinsa ennen taka-akselin ylitystä. Nivelet ja kaikki oli hyvät. Vimosena korkkas konepellin ja tokas että tähänastisen uransa puhtain konehuone Olihan toi heleppo pestä kun ei siellä ollu vuotoja missään, vuoskymmenen pölyt vaan.

Leimalle räplätessä tuli sitten paikkamaalauksien jälkeen hinkattua koko auto ympäri kertaalleen BiltHamberin Auto-Balmilla ja voin todeta että on tosiaan tähänmennessä ehkä työläin LSP laittaa pintaan, mutta peittääkin todella komeasti.

Leiman kunniaksi sitten päätin pestä huvikseni 50km ajetun Auto-Balm pinnan ja hämmästys oli suuri kun ei hylkinyt vettä ei sitten nimeksikään Sateella beading oli kohdillaan mutta AutoFoamin jälkeen ei hylkinyt ei sitten mitään. Tuskastuin ja vetäsin pintaan pariin otteeseen Chemical Guysin Jetsealin, nyt hylkii Hehtaarin muovipuskimille vielä reipas kyllästys Wolfsin Black Outilla ja taas kehtaa.

Ei muuta raportoitavaa. Mukavat penkit, kyyti on kohdillaan ja vähän uupuu kipunaa toisinaan, pitänee mittailla piuhat ja antaa vähän valohoitoa sytkäpuolelle jos se eksyvä kipinä löytäis reittinsä oikein jatkossa.

Tuossa vielä muutama Smasung laatuinen kännyräpsy Jeatsealista sateiden jäljiltä.