
Suutarin lapsilla ei ole kenkiä ja niin on vähän ollut tämänkin auton suhteen. Itseäni ei hirveästi ole kiinnostanut tuota autoa hieroa, kun siinä on ollut vähän suurempiakin korjattavia kohteita...



Auto koki kohtalaisen kovia viime syksynä ja menneenä talvena, joten sen fiksi siiryi hieman tulevaisuuteen. Sattuuneesta syystä en saanut autoa työn alle keväälläkään, joten kesälomaan asti taas venyi töistä johtuen. Puskurista kurkisti kettu, konepelti tuli tuulilasiin kesken ajon, joten näistä johtuen syystalvella autoon maalattiin Laakkosen toimesta puskuri, konepelti, etulokasuojat ja katto, sekä tuulilasi vaihdettiin uuteen. Eli keula on uutta osaa ja maalia puskuria ja tuulilasia myöten. Tosin "ammattimaalarin" jättämään viimeistelyjälkeen palataan sitten loppukiillottelujen yhteydessä...

Loppu auto jäikin sitten allekirjoittaneen huoleksi. Kaikki autothan ovat näennäisesti hyvän kuntoisia tai oloisia, kun sopivasti katsoo...
Mutta kun aletaan tarkemmin tutkimaan, niin korjattavaa löytyy...

Ja vähän lähempää tarkasteltuna...
Joskos tuota vähän purkaisi tieltä pois noita muoviosia ja kurkistaisi vähän syvemmälle...

No niin, kuka vittu näitä oikein suunnittelee...
Eihän ne tietenkää takakontiin rajoitu, vaan kyljistä löytyy perinteiset parkkipaikka kolhut...
Edellinen omistaja yrittänyt "häivyttää" kolkun pensselimaalilla...

Ja sitten tietysti kauttaaltaan näitä kiveniskemiä ympäri autoa
Homman nimihän on se, että vaikka omistaisin millaisen myllyn, niin hyvää ei tule. Vaikka valitsisi millaiset kuvakulmat...

Perus pesujen jälkeen kombinaatioksi valittiin paineilma epäkesko + P320 hiontapaperi...

Ei muutakuin sopivalla paineella ja nopeudella käsiteltävät pinnat läpi. Tässä vaiheessa ei tarvinnut murehtia aineen määrästä...
Kun on käyty läpi karkeimmalla kombolla, siirrytään tietysti jälkien peittelyyn eli oikaistaan lommot. Tähän valitaan parasta, eli dynaaminen voimakaksikko:
Kitti vain ja ainoastaan puhtaalle pellille tai karhennetylle 2K -kamalle. Tässä tapauksessa karhennus P100 paperilla
Kierros lasikuitukittiä pohjalle
...ja perään viimeistelykitti... Viimeiset hionnat jäykällä alustalla käsin, jotta saadaan suoraa pintaa.
Samalla tietysti työstettiin noita varsinaisia ongelmakohtia, eli ruostepaikkoja. P120 laikka epäkeskoon kiinni pellit paljaaksi. Löytyyhän sitä tervettäkin pintaa, mutta puhallettavaa jäi. Mitään, siis MITÄÄÄN ruostetta ei saa jäädä pohjalle. Se tulee sieltä läpi varmasti. Kuukauden / vuoden päästä...
Ja hiekkapuhallettuna...
Rauta on herkimmillään puhalluksen jälkeen ja se alkaa reagoida hyvin nopeasti kosteuden ja suolojen kanssa, joten puhallettuihin kohtiin pyyhkäisin sinkkimaalia odottelemaan jatkotoimenpiteitä.
pahimmat paikat kerittiin tänään käymään läpi vingulla ja teräslaikalla. Puhallus sai jäädä huomiselle.
Muistakaa suojata itsenne asiallisesti, kun puhaltelette. Vähintään silmät. Puhalteluun käy vallanmainiosti Bilteman hiekkapistooli pitkällä kumiletkulla. Halpa ja keraaminen nokka. On kestänyt jo useat säkilliset ja juuri sopiva pieniin puhalteluihin. Hiekkaa jostain paikallisesta liikkeestä ja mielellään hienolla raekoolla.Tällä kertaa satuin ottamaan säkillisen myös Biltemasta.
Tässäpäs ensimmäsen päivän saldoa. Huomiselle jäi vielä vähän puhallettavaa ja korin hiontaa. Jos Jeesus suo ja ei ole ukkonen, niin huomisen jälkeen korin pitäisi olla jo hiontaväreissä...

Tavoite on, että lauantaina kaverin häissä ajellaan uudessa maalissa olevalla autolla, jossa pyörii uudet vanteet alla...

- hiontaa, puhallusta ja kittailua
- epoksit/hapot, hiontavärit ja viimeiset kittailut
- maalit ja lakat
- vanteiden kokoamista
- vesihionta ala abralon
- myllytykset ja vahailut
- kruisailua ja perseet olalle häissä...

- Henkka -